tiistai 1. maaliskuuta 2016

Viimeinen blogiupdate tältä reissulta, seuraavaa jo venaillessa.

Mainittakoon jo näin aluksi, että pävitys tulee olemaan ns. Intialaisittain väsätty, eli lyhyt ja ytimekäs.

Pikaisesti, heti kiinalaisen uudenvuoden aaton jälkeen ja elämämme sairaimman ilotulituksen, lähdettiin jatkaamaan taipaletta kohti Ha Long Cityä, eli porttia yhteen maailman seitsemännistä ihmeistä, pari viikkoa siis pohjois-vietnamia jonka jälkeen vielä viimeiset paahteet Thaimaan saaristossa Burman rajalla. Tänään lähtö 19:10 suvarnabhumilta pikku transittien jälkeen Suomeen, molempia meitä vituttaa ajatus että nyt ei savottalaiset lennäkkään bussin katolle niinkuin yleensä, vaan lentsikan ruumassa Suomeen.. hyhhyh. ps. Bangkok on oikeasti paska kaupunki.



 Erittäin sosialistinen kommunistimaa tämä Vietnam, eli tottakai löytyy Hanoistakin Leninin patsasta. 

Uudetvuodet lusittu, molemmat, ja nyt on Apinan vuonna hyvä jatkaa matkaa Ha Long Cityä kohden, eli veri vetää itään once more. Matkalla äijien kanssa onnikalle, koska nyt sniiduillaan takseissakin.

Onnikka oli jees, siellä pyöri kiinalaista Kung Fu leffaa dubattuna Vietnamiksi, keli on kohillaan eli ei tarvi kuumotella kuskinkaan puolesta, seuraava stoppi sitten Ha Long City mistä kukaan meistä ei tietenkään tiiä mittään, eli perinteinen menetelmä; mennään itse ottamaan selvää kaikesta.

 Meillä on ollut kohtuuttoman tavatonta hyvää hankittua tuuria eli reissuslangilla karmaa messissä majotusten suhteen, me ei paljoa vaadita, mutta täälläpäin kannattaa kysyä hinnat kalliimmankin näkösistä, sillä julkisivu ei aina määritä hintaa, ja silloin tällöin on lämpimät suihkut ja puhtaat petivaatteet ymsjnetms, niinkuin tästäkin näkkee, 2 huonetta helvetin isolla parvekkeella toisesta kerroksesta, eli voidaan äijien kanssa periaatteessa pitää patiota auki tässä 247, paikalliset mielissään meidän popeista tottakai.

Tornio Hat Club. Jimbo, Japi, Jääskeläinen, terveisiä Pirisaaresta.

Tänne on tulossa muutoksia, eli manner Vietnamin kaupunni nimeltä Ha Long, kokoajan rakennetaan ja rakennetaan, tästä tulee vielä sarssinkantajien kanaria, mutta yksi syy on miksi täällä voisi tulla uudestaan pyörähtämään tulevaisuutessakin.....oikeastaan parikin mutta mainitaan yksi.

Heksa puistossa, taustalla näkyy helkkarin pitkä torni, johon on tuleva gondoolihissi, ja siitä pääsee laskeutumaan mm...
Tonne, eli tästä sinne gondoolille asti tulee semmonen megalomaaninen Asiapark meininki, perus idea oli että jokaisesta Aasian maasta jotain tänne teemahuvipuistoon, tossa ois ehkä voinu testiajot ottaa mutta onko nuihin luottamista jos puisto on täysin kesken vielä :D 

Aina jos on menu kunnossa pitää käydä santsaan, nyt ei käyny niin, näästiydet jäi poissa lautaselta tällä kertaa. Täällä porukka skruudaa kaikki nilviäiset mitä merestä löytyy.

Ranskalaiset on tuoneet melkein jokaiseen Kaakkois-Aasian maahan jotain vaikuttehia, esimerkkinä tässä talojen tyylittely ja asetelma, todella kätevää köyhille ihmisille aloittaa rakennus alimmasta kerroksesta, ja rakentaa rauhassa uutta kerrosta sitä mukaan kun sementtiä terästä ja betonia riittäänee. Ja kuten kuvasta näkee, hiljaista on näin kiinalaisen uudenvuoden pyhinä, eli viikko UV:n jälkeen vielä.

Vaikka mässyt yllättää yöllä, ei haittaa, tunat tulille as usual.

Muutamia huuruisia päiviä kaupunnissa, josta päästiin lopulta liikkeelle; eli tästä resorttihelvetistä on lähtevä meidän Vietnamin valtion virallinen hailuotolautta, joka kulettaa meitä tuhannen merestä nousevan vuoren ohitse Cat Bah Islandille, eli asutettu saari keskellä tota rykelmää.

Maisemat ja ilma on sieviä ku morsiammet!

Viimein Cat Ba:lla, satamasta piti alkaa miettiin että millähän ilveellä sitä pääsee saarella halviten pohjosesta etelään. Paikallisdösähän ei pettänyt ja matkakaan ei ollu ku joku 20min.

Jurrasicparkkimainen fiilis täsä pussimatkalla, niin maiseman kuin tämän rotiskon osalta, eli liitukaudelta suorastaan, mutta näihin tuonelantuulikaappeihin aka rajawalleihin on sniiduilijan totuteltava, seura korvaa laadun.

Perillä kohteessa, Cat Bahin pikkukaupunnissa, hotelli taas omilla mästö parvekkeilla ja bayviewillä halapaan hintaan eli taas oli tuuria majotushommissa, nyt alkaa olemaan kiire lento lähtee jossaki vaiheessa ja pitäs keretä taksit sun muut ottaa ja rinkat noutaa jne, nyt alkaa nopea naputus

Kevarit perseenalle ja nokka kohti tyhjää, autiota, hylättyä tai rahotukselta kosahtanutta resorttibiitsiä. Eli TNT löysi tämän joskus 6 aikaa aamulla ku se kankkusessa lähti pöhisemään ympäri kyliä, tultiin tänne päivää viettämään eli riippumatot, biisit, juomat, mässyt, skeitit ja uimapökät mukaan! Tossa oli pojille hyvää flättiä, tnt vahingossa rikko seinän tuolta teimmpuillessaan laudalla. On se hullu, melkein mursi kylkiluutkin kun droppaili Hanoissa patsaitten päältä.

Hyvä fiilis omistaa oma salmi omalla biitsillä omalla merellä ja omalla resortilla. Tämä paikka pitää muistaa mutta nimi pitää unohtaa ettei lipsahda väärille korville.

Pulunpommittajien vanha bunkkeristo vuoren päällä. Täältä ne pudotti pommikoneita pitkin paikkoja. Sotaan liittyvät jutut on arkipäivää Vietnamissa.

Lennoston miehellä hymy herkässä kun näkee patteriston pelleillä olevan pikku urakka edessään käskyn käydessä. Tänne on varmaan pommi osunu joskus.

Auringonlaskua ja harrastelua vuoren päällä siis, maisemat 11/10. Täällä viivyttiin jonkun aikaa kunnes tavattiin pari Israeeeeelilaista hempukkaa ja otettiin tyttäret mukaamme.

 Tytöt lähti meijän mukaan bonfire hommiin, ei meinannu syttyä nämä paskapuut aluksi mutta kuhan saatiin pieni kipinä aikaseksi ja puut kuivaksi, roihusi kohta jo perin suomalainen notski nokisten naamojen edessä. Kaljaa musiikkia ja pientä jerryä Israeeeeeeeleille.

 Ha Long oli unohtumaton, ja tarinoita riittäisi mutta anyway, nyt matka taas jatkuu kuvasta päätelleen eli ollaan menossa toisesta satamasta ja toisen kaupunnin läpi takaisin pääkaupunniin eli Hanoihin, josta seuraava iltana lento Thaikkuihin, Kaakkois-Aasian maista paskimpaan kaikinpuolin.

Nainen ratissa, sama pätee globaalisti. Viimeinen päivä Vietnamissa, tuliaisia, palloja ja länkkäriruokaa.

 Taktinen aikahyppy. Muutama päivä myöhemmin maisema on täysin eri; Tropiikkinen saari Burman ja Thaimaan välimaastossa. 

 Photobombia omalla rannalla. Täällä ei tosiaan muita ollutkaan, ellei tuolla purjeveneissä joku oleskele.

 Toinen biitsi, ei niin autio mutta isommilla aalloilla ja päivisin autiohko, illalla paikka oli täynnä hiihtolomalla olevia lapsiperheitä, ja yöllä sinisen planktonin metsästäjiä.

 Pahanmakuista jäätölöä hyvännäköisissä maisemissa, vaikka ilma vähän sumuinen olikin illasta.


 Tästä tuli sitte meidän kolmas saaren vakkarirafloista, katuruokala mistä löyty maailman parhaat tonnikala-kinkku krepit, ja etulliset bannaanipirtelöt. 5/5 vaikka pekoni ei maistunutkaan.

 Ankara siivousurakka takana ja aika palkita itsemme, viimeinen ilta saarella, eli olutta kupoliin herra gilbeysin saattelemana. Oli muuten morttivirhe, vodka oli lontoolaista tiskikuravettä, ei mitään verrattuna venäläisiin veljiinsä. Jatkossa agenda vodkan suhteen on enemmän harashoo ruskivodke.

Hyppy parintunnin venematkalle, nämäkin on ylituttuja jo tässä vaiheessa reissua, burnaa vuoristobussin anyway.

 Toivottavasti viimeinen bussimatka _Thaimaassa,_ vaikka bussi olikin erinomainen.

Jeah! Bangkokista yksi hyvä puoli jos on pakko löytyä, se on tämä: Jokionnikka, halpa ku saippua ja venefanaatikoille ei mikään riitä sen jälkeen kuin kahdella kakspuokkisatasella hondan nelitahtiperämoottoreilla varustettu speedboat Indoissa vei miehet mennessään.

 Matsi illalla, kertoimet: Mikko 666.6 - Buakaw Banchamek 1.2

 Reissu ei jatku...
 Last night in bangkok, ja ennen viinansumuista iltaa mietittiin mitäs helkkkaria tässä läävässä voi duunailla? Noh, muistettiin että Delhissä oli aikoinaan niin psykopitkät jonot eläintarhaan että se jäi välistä, kokeiltiin onnea täällä. Ei ristinsielua tässä eläintarhojen tsernobylissä elukoitten lisäksi. Kamerasta loppu rulla eli ei saatu kauheana kuvia eläimistä mutta pari saatiin.
 
Leonardo voitti Oscarin, Leonardo voitti toisen pään.

Suomi mainittu, torilla tavataan.

 Jumalauta oli iso möllykkä! Virtahepo elo Hippo! Nuo tappaa leijonia ja krokotiilejä Afrikassa, ja pää on kolme kertaa ison hirvenpään kokonen, ja leuat aukeaa niinkö nielevällä pythonilla. Heksa on todistanu miten nämä heleposti rikkoo isoimmatki vesimelloonit puolikkaalla purasulla. Painoa tolla oli yli tuhat kiloa. Noita oli 3.

 Ei kai ne kato mua? Kattooko ne mua? Kattooko? Kattooko? Kattooko? Kattooko?

 Noin 6 metrinen giraffi, oli sininen kieli kaverilla.

 Komodovaraani, näitäki nähtiin jopa ihan näillä perus teillä kävelemässä, mutta pienimmät pelkää ihmisiä. Noi isot sen sijaan puree ja niitten sylki estää veren hyytymisen, eli ei auta juosta karkuun, se seuraa verivanaa. Noin parimetrinen tuo tossa, dinosaurus otaksuisin.


Nyt loppuu aika, pakko lopettaa kuvien laittelu ja lähteä
kohti kenttää, tossa on vielä lopuksi maailman vaarallisin lintu, melkein strutsin kokoinen kypäräpää tappajan kynsillä. '

Nähhään Suomessa! Nyt sitten on lentomatka aikaa suunnitella seuraava reissua 8)










sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Kampuijasta Laosin läpi Vietnamiin


Vihdoinkinkos?

Viime päivityksestä on vierähtänyt tovi, eikö se joskus uudenvuotentienosilla ollut? Noh, täällä on uusivuosi NYT, eli vaihdetaan Apinanvuoteen, eli pikku taktikoinnilla saadaan tupla UV, eikös ole ovela veto?

Itse asiaan. Varmaan käsitätte että en jaksa viettää kuudetta tuntia tässä nyt, ja kirjotetaan vain kuviin liittyviä asioita, on mestoja missä ei ole kameraa ollut mukana tai siellä ei sellaisia suvaita, ja tuntuu turhalta välillä edes napsia kuvia kun ei ne tallenna fiilistä mikä täällä on se paras juttu! Kuitenkin, aloitetaan.


Eli Siem Reapista, Angkoreilta lähtettiin Banglungia kohti. Kyytejä vaihteltiin välillä, mutta useimmiten tällaisilta ne näytti sisältä päin, ihan ok mutta ihan hanurista.

 
Niinkuin muutenkin koko matka, semi extemporella sitte päätettiin että vedetään nää pari putousta kun ne tässä lähellä sijaitsee, vuokrattiin prätkät ja ajelimme tämmöseen "putouslaan". Täällä näkee munkkeja pesemässä oransseja vaattehiaan virtaavassa vedessä.

   
Tänne oli matkaa kuitenkin jonkinnäkönen ajomatka, ja lähinnä sellasta pölisevän kuivaa punamultahiekkasoratietä, mää selvisin iha kliininä, liekkö johtunu siitä että olin jäniksen ja heksa liian perseessä kiinni punasessa usvassa pöhisten :D Kesti 7 pesukertaa, että tuo paita oli taas valkoinen. 7 pesukertaa. Pesukoneessa.

 
 Tässä oli eka mikä löytettiin, yritin kauan aikaa paikallisilta saada tietoon ONKO TONNE TURVALLISTA SUKELTAA? Ne jotku huito että hyppää ja jotku huito että älä helevetti mene hyppäämään, tilanne oli fiftyfifty, en hypänny...pusiääsmaffaka

Vähän siinä ja siinä oisko kehannu hypätä, toi putoava vesi pölisyttää tota pohjaa nii pahasti että ei nää pohjaan ja osaa arvioida syvyyttä, mikä kirkkaassakin vedessä on monesti yllättävän hankalaa edes parinmetrin tarkkuudella.

 Toiset putousset. Tämmöstä maisemaa täällä oli, ja vedettiin riippusiltoja pitkin näitten jordaanien ylitte.

Röökiä suomesta, vai onkolie. Lapin tupakkia se näyttäs ainaki olevan. Jos joku jotain polttaa nii yleensä seki on jotaki muutaku paikallista myrkyllisintä palturitupakkia :D

 Öttimöntiäisiä, siinä oli kaikenlaisia erännäennäisiä. Sirkkaa, Koppista, Tuhatjalkasta, Toukkaa, Lieroo, Torakkaa, you name it. Maistettu, en nyt välttis mässyihin poistais vaikka sirkka saattas pahimpiin mennä.

Stuntreng. Tässä menee taas se sama vanha kuuluisa joki mikä tuntuu seuraavan paikkaan kuin paikkaan. Rantapulevartilla steppailemassa ja muutenvaan tutkiskelemassa, niinku joka päivä, joka paikassa, everyday allday. Paitsi Suomessa, nyt kirjottaa Mikko ja sanon että en kauaa jaksa sitä harmaata paskaa siellä jahka kotiudun, mutta jos ei koskaan lähde, puuttuu paluutkin, niinkuin Souvaritkin laulaa... Anyway, takaisin aiheeseen!


No nyt me se tehtiin, päätös. Vittuun täältä, ei tunnu löytyvän mitään niin kiinnostavaa lähistöstä ja leppoisa ajattomuus jo kutsuu Mekongin keskellä, mutta Laosin puolella.... Let's menoksi.

 ....Muistetaan kuitenkin että asiat tärketysjärjestykseen kiitos, eli LIVESTREAMI OLI PAKKO NÄHÄ! HYVÄ SUOMI!!!!!! PAHOLAISET PULJU AHO LAINE!!!!POIKA SAUNOOO!!!! Itse finaalia ei nähty, mutta aamulla heti herätessä etsittiin netti ja katsottiin kooste, kiitos Kapanen<3 Harmi, että ei olla hurreja tahi ryssiä tai oikeastaan mitään muita kiekkomaa kiertolaisia tavattu ku kanukkeja, ja nekin onnitteli instana ku kuuli että ollaa Suomesta. Noh, nyt kärpät kolmantena sarjataulukossa ja kyllä täältä koosteet pahimpiin silloin tällöin voi katsoa.
 taas tässä pisteessä, eli rajanylitysalueella, No mäns ländillä. Poronkusema Laosiin, toivottavasti ei kauheena vie....paridollaria vei :(

Don Det. Tosiaan vielä Mikko puikoissa, ja sanon että meikän lempimestoja. 2 päivää muuttui 2 viikkoon, tässä itse Don Det saaren kylän ainoa, ja vilkkain katu. Rentoa lössiä, helppo tutustua, täällä osataan Suomipoikaa hemmotella oikein kunnolla. Tässä esimerkiksi, vasemmalla, jokainen rafla on Mekongin rannalla, tää on yks saari muiden joukossa, ja tässäkohin Mekong on leveimmillään. 


 Mr. B's Bungalowit valittiin, halapat majotusset ja tämmönen maisema aamukahville? Tuolla me uitiin, käytiin juhlimassa privaattisaarilla tietenki ihan tuhannen päissään. Tubeiltiin tottakai, eli raktorinrenkaan sisäkumi vaan perseen alle, Kalja kätöseen ja eiku lillumaan. Nopeaa menee päivät toisensa perään, ja havahduttiin 11 päivän kohalla että ei nyt perssskele, pakko jatkaa jos halutaan samalla viisumilla pohjostaki vähä nähä!....Mikolla ei Viisumin kanssa hätää ollut, se selviää tuonnempana.
 
 Paikallista mädöä, 5/5. Oikeastaan tämänsorttista ruokaa tullu syötyä, nuudeli tahi riisipohjaista koko Laosin vierailun ajan, ja oikeastaan en muista että oltasko me länkkäriruokaa Kampuijjassakaan niin vedetty, mitä ehkä joku omatekonen pitsa silloin tällöin. AINIIN! Torstaisin oli semmonen BBQ pitsabiletys bonfire hässäkkä aina tuolla saaren ihan pohjois kärjessä, ja sinne tietenkin mekin eksyttiin....Kannattaa tehä tuttavuutta näitten paikkojen omistajien kanssa, avaa ihan uusia ovia kun yhtäkkiä joku jätkä omistaakin 3 eri rafla/majataloa.
 
 Noh, pikku iltapalat tästä vielä. Mikäs tässä , rillattu tonnikala suoraan purkista kannella naamaan 5/5, Mikko tietää tosiaan nämä Armeijakikat. 45 minuuttia siinä "notskia" katellessa ja hemmotellessa, hemmotteluruokaa odotellen. Naapuribungalaiset oli kummissaan, nevöseen nevöhöörd. 
Lensin baarista pihalle... voltein ja sukellellen ja milloin mitenkin, tää oli Reggae Bar, lungi meininki, jokseenkin iltaisin välillä vähän tukossa näitä savupäitä bambubongeineen ja nelkytsenttisineen jopoineen.
 

 Siinä hyppiessä ja kaljaa juodessa tutustuttiin kolmenkoplaan härmäläisiä, Toni, Ose & Irmeli, mikä kuitenkin aika harvinaista täälläpäin.
 Oman majapaikan raflassa aamuisilla, tämmöstä käytännössä päivät on, porista muille, vaihtaa kuulumisia eri kokemuksista, antaa vinkkejä sekä tottakai rehellisesti kertoa jos jokin paikka on paska ja sitä kantsii välttää. Keskellä Samantha, brassichiksi keneen Mikko tutustu enemmänki.
 
Jooo o, eiköhän tästä vielä peli saada...Don Detiltä matka jatkui pois, ehkä jopa haikeinkin mielin, mutta ei passaa jumittaa kuukautta samassa paikassa vaikka kuinka täydellinen se onkin, riittää Laosissa muutakin nähtävää kuin ajaton pikkusaari. Ensin Pakseen, josta Thakekiin. Vähän harmittaa ettei Paksessa käyty kattomassa lähistön tuplaputouksia, mutta ompaha nuita tullu nähtyä, vaikkei ikinä koskaan liikaa.

Tämä on paksea, munkit on soutanut tätä väliä aina, mutta nyt näköjään kävelevät jatkossa. Luulisin. Otaksuisin ainakin. Tää on munkkiluostarin takapihalta siis otettu valokuva.

 Pikkubreikki hellesäässä, samalla heksa zuumaili oisko munkkien melontatekniikasta meille opittavaa. Ei ollut, 1 airo. lol.

 Tosiaan, tietääkseni ainoa maa joka pitää Budhaansa armottomana läskikasana on Vietnam, vaikka hämmennyksissäni Thaimaassakin niitä näin. Noh, ota selvää, anyway, 4 naapurimaata, sama pääuskonto, mutta itse Buddha johon uskotaan, on joko Läski tai Laiha.
 
 Nörtit vauhdissa, mitkä on mahdollisuudet löytää oikeasti toimiva kiinteä laajakaista Laosista, ja sitte vielä hakata parit HoT:s matsit siinä? Pienet on, mutta me tämmöseen törmättiin ja emme me sadetta ulkonakaan vietä. Vähän fläshbäkkejä Etelä-Vietnamiin Bao Lokkiin.

 Noniin, silloin kun oli se kuva missä hypittiin raflasta jordaaniin, ja sanoimme tutustuneemme kolmeen suomalaiseen, tässä ne nyt taas on. Toni ose irmeli, päätettiin sitten ottaa yö-onnikka Thakekiin, josta vedetään "The Loop", alkuperäinen ja aito 500km motskarikierros. Saatiin yläbunkkaperältä, eli kaikki vaa vierekkäin potlojot tähän seukkiyöksi.
 
 Uusi päivä uudet kujeet, eli prätkien hankinta seuraavalle neljälle päivälle. Irmeli dipsas siisteimmän Hondan, mutta jokaiselle löyty menopeli, pieniä hintaeroja, mutta tuolla vasemmalla näette kalleimman, kakspuokki kawasakin, yks turre pannutti shortsit ja tpaita päällä satasen vauhdissa tommosella, nähtiin kuvat,,, sillä oli onnea matkassa vaikka ihoa ei niinkään.

Btw, tänne jää rinkka. Toivotaan ettei kukaan keisi mitään. Ei ne ikinä keisi, mutta ei silti kannata jättää mitään satasia ihan siihen tyrkylle, tilaisuus tekee varkaan, ja kusetustilanteissa yleensä englanti unohtuu ukotusta yrittävällä osapuolella tajunneensa jääneensä kiinni.
  
 Noniin, rinkat on sisällä ja kartat taskussa, katotaa mitä tästä seuraa, Heikki nyt ekana Jänikseksi. Moottoritie on kuuma, ei muuta kun menoksi!

Ihan hint of vesikuuro näemmä mennyt edeltä, eli ei uskalla märällä vielä kokeilla huippuja,,,mutta kyllä mulla on hyvät fiilikset mun hondapiikistä.

 
Tais intuitio osua oikeaan, tää kulkee 120km, alamäkeen varmaan enemmänkin. Tiet osittain vaan niin paskoja että välillä meni tunti ajaa 20 kilometriä.

 
 Maisema muuttuu paljon 500 kilsan aikana, melkein samallailla ku ajaisit Oulusta Inariin.
 
 Eka majotus löydetty, randomilla. Eli tässä nyt yks yö, melko väsynyttä sakkia eli todennäköisesti ei mitää kaljotteluhommia. Suomalaisvoimin vallattiin dormitory eli yhteismajoitustilat, ja aika hiljaa siellä oli pari äijää, toine tais olla Slovakki ja toine jostaki en tiiä ees mistä.
 
 Kosteaksi muuttui ilta, kun majatalon omistaja lahjotti meikäläiselle viinapullon. "muttaku aamulla pitäis ajaa..." ei ne älyä kuin sen että lasi ei saa olla tyhjä.
 
Oliko se nyt mihinniinkö, ja mitehä se meni. Välillä jokien ja patojen ylitettyä risteyksissä miettiä mihin sitä pitikään ajaa. Onneksi oli useita karttoja, mutta perille löydettiin.

 On se vaan mahtavaa, tuolla ylhäällä on luola, oisko jostain pommista syntynyt vai ihan luonnon tekemä? Täähän on maailman historian pommitetuin maa, ja ei ihan reitiltä kannata poiketa vaikka kuinka haluttaisi saada hyvä kuva lähempää, nimittäin kylttejä joka kylän lähistöllä, että ÄLÄ KÄVELE MISSÄ EI OLE POLKUA, täällä näkee pomminrejähdys jälkiä maassa, ja vuosittain kuolee porukkaa edelleen. Miksi jenkit ei tulisi ja jeesaisi edes purkamaan, nykystä tahtia tässä menee lähemmälti satavuotta että saadaan edes pellot turvalliseksi.
 
 Ei muutaku luolaan sisään, ryömimiseksi meni välillä ja lamppu on pakollinen. Tuolla on sammakoita ja skorppareita, mää hetken jo joutuin miettiin Irmelin kanssa että missähä vitussa täällä ollaan vuoren sisällä, semi diipille nimittäin pääsee ken uskaltaa ryömiskellä. Eriasia että pääseekö samaa reittiä takaisin, jos lähdet "pudottautumaan".. Tässä pari kuvaa sisältä, valoa ei ollut.

 No nyt puskee mynniä, ajaessa ei edes paha, mutta jos pysähtyy kyllä se vaan porottaa ku perkele... Meillä taitaa olla viilennyskeino....
  
 Privaatti uima-allas kirkkaalla vedellä luonnon keskellä, ei muutaku pulikoimaan ja vähä äkkiä ilman uintia mää en väännä minuuttiakaan prätkällä.
  
 Vaikka ilme on totinen, se johtuu taituoinnista kameran kanssa :D Ei ollut kylmää, mutta ei linnunmaitoa. Viilennys done&done, ja matka jatkuuuuuu
  
 Nyt ollaankin jännän äärellä, nimittäin, vuokrattiin Venhot, 2 ukkoa per vene ja vuoren läpi jokea, koska Irmeli oli kiirrellisyysssyistänsään lähtemään päivää aikaisemmin Thakekiin takaisin, harmi vaan sellainen käsite kuin aika.
 Voiko enempää elämää rakastaa kuin matkaillessa!?!? Sanoinkuvaamatonta. Tippukiviluolasto, virtaava joki, otsalamput, välipysähdys sisällä maaosuudelle joka kävellään läpi keinovalojen saattelemana, josta matka jatkuu samanlaisena vuoren toiselle puolelle! Täällä on minivesiputouksia varmaan parisataa sisällä :D

 
 Oltiin siis todellakin syvällä vuoren sisällä, ja sen tuntee raskaasta kosteasta ilmasta, kattokaa nyt kui hiessä mikko on alemmassa kuvassa :D
 
 Vau. vuori loppui, ja tässä välissä on vaan sama joki seuraavalle vuorelle.... vähän maisemien fiilistelyä, ja naureskelua ja kaikellaisia sanoinkuvaamattomia fiiliksiä, varsinkin kuin tiedossa oli lähimmälti koskenlasku keissi, koska kun paatti kääntyy, vedetään myötävirtaan :D
 
 Ihan vaan maisemaa, maisemaa maisemaa. Tämmöstä täällä Kongloreilla on. Vuorijonoa, mutta erottuu siinä että niissä ei oo puita tai muutakaan kasvillisuutta juuri paskaakaan.
 
 Nyt ollaan korkealla. Matka on jo loppua kohden, mutta itse ajamisen nautinnon lisäksi maisemat on sanoinkuvaamattomat, tälläki meidän viidenmegapixelin GoProlla saa aika hyvää kuvaa, miettikää joku himojärjestelmäkamerakuvaaja kun se tulee tähän auringonlaskua kuvaamaan. Btw Osella on meikän pirikiikarit piuhalla koska eihän kukaan aja ilman laseja, paitsi Heksa ja Toni :D
 
 Alko satamaan nii ei muutaku penkin alta vähän kurahaalaria niskaan, onneksi oli lyhkännen kuuro ja tätä muodin huipputekelettä piti käyttää korkeintaan tunti.
 
 Thakek. Looppi siis ohi, päädyttiin "viiden tähden", ainakin Laosin stantardissa, Hotel Mekongiin. Kaupungin siisteimpiä, ja sen omistaja tarjos koko illan, ateriat, viinat, KARAOKET, kaljat...
 Ruokaa tässä rantarotuaarilla, Sumuinen ilta indeed mutta mää tiesin että aamulla on aikanen herätys, tossa nimittäin on silta jolla pääsee Thaimaahan, ja mää lähin käymään 3 pv Ubon Ratchastanissa moikkaamassa frendiä johon tutustuin Don Detillä. Pojat löytyy sitte Vientianesta, Laosin pääkaupungista tästä pohjoiseen! 

 
 Mekongin yli siellä siintää Thaimaa. Nakhon Phanom...Kiillosta voi jo kertoa, että elintaso näiden maiden välillä on pöyristyttävä, vaikka Thaimaa onkin turremestojen ulkopuolella halvempi maa. Mulla meni alle satanen kolmessa päivässä, ja viisumi makso 30 dollaria kun tulin takasi Laosiin, Thaikkuihin sitä ei tarvi. Laskekaa siitä, kuinka halpaa voi olla elää, syödä ja matkata jos vaan valikoi paikat oikein, ja ahtautuu paikallisbussiin.

Ubon Ratchastani & mikedi, miäletön visiitti thaikuissa.

Tupla eiku öö nyt vähintään triplatsekataan kaikki stäässit, voit olla kusessa jos tuot vääriä tuliaisia maasta toiseen. Tää ei ole Suomi, täällä on rajavalvonta joka suuntaan.
 Kuvat Vientianesta on enemmänkin sitten muistikuvia, siellä oli semi eurooppalainen meno, esim scandic bakerystä pysty poistamaan iha ruottalaista käisiä jos halus maksaa melkein kympin knektin pussista. Täähän on ex ranskalainen colonia.

 
 Bussimatka takana, ja kaupunki on Luang Prabang. Pyhä, temppeleitä sun muita täynnä, aamulla vähän ennen auringonlaskua munkit kävelevät ja keräävät ruuan heille antavilta turisteilta, kyllä meki jotai patukoita heiteltii niille mutta musta tuntu että toi perinne on enemmän "väkisin" turisteille väännetty, niitä oli niin vähän ja kuka jaksaa herätä joskus 5 aikaan joka päivä. Hieno kaupunni muuten, kyllä meillä hauskaa oli. Alhaalla pari kuvaa, patsaasta ei osata kertoa koska sen verran oli laosiksi kaiverrettu vissiin maanantaitaltalla, ja noista käärmeistä, ne liiittyy jotenki Budhalaisuuteen, koska niitä on niin paljon joka paikassa, 6-7 päisiä.

Tää oli hyvä! Hot Pot! Eli pöydässä oli reikä kuumille hiilille, mihin tulee tommonen metallipatasysteemi päälle, ja sitten erikseen kasvikset ja kaikki lihat itse käristellään tai keitellään tossa! Ylimakoisaa, ja suht halpaa jos kimpassa ostaa.
 Oisko kylän lapsoset halunnu tehä koirasta nätimmän vai mikähän tässä lie takana
 Meikä rakastu tähän, punaviinin ystävänä nytkin kelpaisi Chileläinen Cabernet Savignon...
 Kiivettiin tämmösen mäen päälle missä on temppelin lisäksi tämmöset näkymät, askelia oli sen verran että pakko oli juua vähä nestettä tässä että jakso alas hengissä :D
 Kuang Si Falls, eli tämmösiä uima-altaita vähän kuin portaina, oltiin hyvän aikaan, saatiin privaatit poolit, sillä täällä käy kiinalaisia turisteja vitusti! Täällä on myös pikku-ranuan-eläinpuisto, mutta pelkästään Kauluskarhoja. Laiskoja paskoja mitkä söi vaa bambua bambun perään. Ihan komeita, ei niin isoja ku suomessa mutta en silti ottais matsia semmosen kans.
 
Kiitos random GoPron omistaja jonka kameran sisälle saatiin sekunniksi oma muistikortti :D meillä siis oli virrat loppunu ja ei tiietty... Sitte alempi kuva, tuosta se niinkö alkaa. Päälle ku trekattiin siellä on vaa pikku puropahasia, ei ees mitää siistejä, ja sitte ne yhistyy tommoseksi oikeaksi putoukseksi, joka vähitellen jättää sitte tämmösiä altaita tähän lisää ja lisää, ja täällä on kaloja jotka sitte näykkii kuolleen ihon pois, eli ei kannata säikähtää jos fisu vähän näykkii kantapäätä :D Itseasiassa mää tykkääsin siitä, Heksa vaa kutiaa nii helposti.
  


Nyt sitte jääköön Luang Prabang, ja tottakai paikallisbussilla seuraavaan mestaan, missä 1 yö, josta sitten bussi Hanoihin. Halvemmaksi olisi tullu suora bussi täältä Hanoihin, eli tänne, mutta kuka jaksaa niii pitkää matkaa onnikassa. Se ois kestäny melkei 40 tuntia, eli sama oli ottaa paikallisbussi vaa johonki lähemmäksi rajaa kartalta, randomilla eteneminen on aina jänskää.


 Tänne jäätiin sitte pakosta, koska ei enää tänää pääsis Vietnamiin... Noh, yks päivä ja nukuttu yö, aamulla oli herätys jo 6...Krapulassa herää paremmin nii päivän agenda oli Päiväkoomat, kun aamulla alottaa on päivällä jo koomas, päiväkoooomat, muut viellä nukkuu ku joukkue jo skoolaa.
 En usko että ne täällä julkijuopottelusta sakottaa, nii viskiflinda toisessa kädessä saattaa näyttää suomessa semi denalta mutta täällä porukka kantelee pontikkaa enemmän mitä mää siwasta maitoa.

 Antakaa vähän ilmaaa!!!!!! kohta jo Vietnamissa, ei pitkä matka!!! Mutta nää rajawalidösät on joskus aika helvettejä :D Ei tosin aina, joskus.

 Hello we are from Finland so can you just do the job and stamp the damn thing. We dont need Visa, bbbbiiiitch.
 Vietnamis viimeinkin, voin ottaa iisisti, täällä porukalla on pampubongit aina pygäläs, ja polttaa siitä röökiä, eli ei kannata olettaa että jokainen joka bongia imee olisi pilvessä :D Tää oli taukopysähys, vielä on matkaa jälellä. Tämän tauon aikana mm. ilmaiset kännit tms.... :D Nää tykkää nii nähä että niitten väkivahva pontikka valuu alas turren suusta ja nauraa jos vähän irvistää, iha hauskaa läppää mutta lempijuoma on aina ilmainen :D
 Tosiaa meijän lounari on meidän sen hetkinen fiilis, ja käveltii bussiasemalta vissii kaikista denaisimpaan kolkkaan koko Hanoissa :D Hauska sumuinen ilta, saatii ilmaset ruuatki ku tarjottii hörpyt katuraflan pitäjälle :D 1 yö oltiin täällä getossa, ja aamulla etittiin jo sitten oikeaa pysyvämpää viikonloppu majotusta, ja löydettiin kenties paras kaikista. Näättekö nuo kerrostalot takana? Meidän mesta on niitten takana, ihan järven (lammen) vieressä.
 Mitä näitä nyt on, Saigonii Saigonis, Dalattii Dalatissa, Angkorii Agkorissa, Laoo Laossa, Hanoita Hanoissa....
 
 Välillä voi tervata keuhkot niin ei ainakaan pääse vuotamaan! Nää ilomielin tarjoaa spadduhatsit, mää vaan en käytä, mutta Heksasta huomaa jo pieniä koukkuuntumisen oirehia XD
 Tää on se lampimeiningi, ja ympäri tätä on tosi hienoja nähtävyyksiä, puistoja tms yms... nää Ose ja Toni on skeittareita ja ne näkee vähän eri silmällä nuo puistot mitä me :D on parit komeat videot onnistumisista ja epäonnistumisista XD Mutta Hanoi on puhas paikka, kommunistinen vahvasti ja tuntuu kaikki pelittävän suht OK, ja piiiiiiitkästä aikaa pääsee mäsäyttämään Burker Kingiin länkkärisafkaa:D



Tosiaan, paras mesta! 3.33e / yö, Isoa sänkyä, tunnelmavaloja, kaappeja komeroita, JA KUUMA, OIKEASTI kuuma suihku! Ihan ku Suomessa!!! Tässä tosiaa alas näkymäää meijä partsilta mikä on kätevä lisä :)




Vielä lopuksi, tässä on sitte maailman kallein kahvi. Kun kahvipapu on tuore, se kulkee ton takana kyltissä esiintyvän kettu-kissa-apinan ruuansulatuskanavan läpi, eli se syö ja paskoo sen, sitte se paahdetaan ja Voilá, siinä on hifistelykahvit. Mutta oli kyllä vitun hyvää pakko sanoa näitten pika nescafejen jälkeen :D


En tiiä päivitetäänkö millon, varmaan sitte Bangkokista ennen lähtöä tai sitte vasta ajan kanssa Suomessa :) meillä on materiaalia tässä vaiheessa niiiin saatanasti että tuntuu sen käsittelystä pitäs saaha rahaa, plus, tää Blogi on yhtä painajaista, stressi siitä mitä valita kaatuileeko kone, kestääkö netti ymsjne,,,,matkailkaa jatkossa ite nii meidän ei tarvii kuvata joka risausta :D ja tässä tosiaan kuvia, mitä on valittu 2000 kuvan joukosta. Tarinat kerron sitte Suomessa ja kuvat ja videot myös :) 


...no ok. yks pikku päivitys vielä tulee, mutta vasta Bangkokista.  
Terveisiä molempien Äiteille, Iskille, Markukselle, Juhalle, Flexaajille & Samanthalle. 

NYT LÄHEN PÖHISEMÄÄN HANOIN ILTAAN, ADIOS!